Marie Kondon TV-sarjan ja KonMari -kirjojen vertailua

Vuonna 2015 Suomessa levisi kaikkien järjestysintoilijoiden keskuuteen kodin järjestäminen japanilaisen Marie Kondon järjestelyopeilla. Moni, minä mukaan lukien, pisti kotinsa uuteen järjestykseen luettuaan nyt jo ikonisen KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika -kirjan. Seuraavana vuonna ilmestyneen jatko-osan, Iloa säkenöivä järjestys, ahmin heti englanninkielisenä sen käsiin saatuani. Kaikki mahdolliset lehdet ja muut mediat kirjoittivat kilpaa KonMari -metodista. Nyt vuoden 2019 alussa meidän ”marittajien” pitkä odotus palkittiin, kun Marie Kondon luotsaaman TV-sarjan (Tidying up with Marie Kondo / Marie Kondo: Kodit järjestykseen) ykköskausi ilmestyi katsottavaksi Netflixiin.

Kävin heti innolla jaksojen kimppuun, vaikka olen tehnyt oman kodin perusteellisemman raivausprojektini jo vuosien 2015-2016 aikana kirjat luettuani. Lähdin sarjaa katsoessani pohtimaan kannattaako edelleen lukea Kondon kirjat, jos oma projekti on vielä tekemättä, vai riittääkö pelkkä TV-sarja muuttamaan omaa ajattelua niin radikaalisti, mitä kunnolla toteutettu kodin järjestelyprojekti oikeasti vaatii? Tässä luvassa nyt pientä vertailua sarjan ja kirjojen välillä ja oma arvioni siitä, miten kannattaa toimia, jos kyseinen järjestelymetodi todella kiinnostaa.

img_8610

Aina on hyvä muistutella itselleen tiettyjä asioita ja helposti sitä jossain tavoissa kuitenkin lähtee lipsumaan, vaikka kuvittelisi omaksuneensa ne kertaheitolla. Eli jos kirjat on tullut luettua, niin ohjelma toimii hyvänä viihteenä. Ja muistuttaa sopivassa määrin siitä, kuinka järjestys saavutetaan ja ylläpidetään, mikäli opit ovat päässeet joltain osin rapistumaan. Itsekin sain siitä pientä buustia läpikäydä kaappeja taas hiukan uusin silmin nyt, kun olemme asuneet jo pari vuotta nykyisessä kodissamme ja perheeseen on sillä välin syntynyt toinen lapsi. Arvata saattaa, että karsittavaa tulee jatkuvasti eteen, kun lapset kasvavat vanhoista vaatteista ja varusteistaan ulos.

Jos kirjoja ei ole lukenut lainkaan, niin kyllä ohjelman kautta jää edelleen pintapuoliseksi tämän metodin pohjimmainen merkitys. Tässä on se perinteinen asetelma, miten yleensä mikä tahansa alkuperäisteos on parempi kuin siitä tehty TV-ohjelma tai elokuva. Näin ainakin oma kokemukseni sanoo ja saman koin nyt KonMari -kirjojen ja TV-sarjan välillä. Heti ensimmäistä jaksoa (kuin myös muitakin) katsoessani havaitsin, että eihän ohjelmaan mitenkään saada mahdutettua niitä kaikkia taustatarinoita ja kirjoittajan hyviä esimerkkejä, mitkä kirjoista löytyvät. Perusajatus tavaroiden käymisestä läpi kategorioittain selitettiin hyvin vikkelään ja yhdessä jaksossa vain tiettyihin kategorioihin kohdistuen. Jäisin siis ekasta jaksosta lähinnä pyörälle päästäni, että mites tämä järjestely nyt sitten olikaan tarkoitus hoitaa.

img_8621

Ja kuten arvata saattaa, tosi-TV-ohjelma, mikä on tehty Jenkeissä, ei tietenkään keskity puhtaasti tässä tapauksessa järjestelyyn, vaan siinä ruoditaan kunkin jakson kodissa elävien ihmisten ihmissuhteita ja elämänvaiheita. Nyt kun jaksojen katsomisesta on jo parisen viikkoa, niin päällimmäisenä muistan edelleen ne ihmisten tarinat, en suinkaan sitä, mistä ohjelmassa alun alkujaan piti olla kyse, eli kuinka omaksua tehokas järjestelymetodi. Järjestelystä jäi mieleen lähinnä se, kuinka kaikista talouksista lähti kiertoon säkkikaupalla turhaa tavaraa ja että amerikkalaisilla todella on kodit erittäin täynnä tavaraa. Mutta auttaako se tieto oman kodin totaalijärjestelyssä?

Varmasti sarjakin jonkun sysäyksen voi saada aikaan kodin järjestelyyn, mutta parempiin lopputuloksiin ja siisteyden ylläpitoon voisin veikata kirjat ajatuksella lukeneella olevan huomattavasti paremmat valmiudet. Kirjan lukemiseen joutuu myös keskittymään aivan eri tavoin kuin TV-sarjaan, jota saattaa katsoa vähän toisella silmällä jonkun muun tekemisen lomassa. Senkin vuoksi uskon kirjojen voimaan enemmän. Ja keskittymistä projektissa tarvitsee muutenkin, jotta osaa todella päättää, mitä kaikkea kodissaan todella haluaa säilyttää ja mistä olisi jo parempi luopua.

"Siistiminen ei ole pelkästään siivousta."

Kirjoista löytyy myös paljon sellaisia kirjoittajan omasta elämästä kuvattuja tilanteita, mitä ei samalla tasolla sarjaan ole saatu mukaan. Kirjojen lukeminen pistää aivan eri tavoin omankin mielen uuteen moodiin ja kyseenalaistamaan tiettyjä tapojaan, kun peilaa käyttäytymistään kirjan esimerkkeihin. Sarja on ikään kuin pikakelaus kirjojen pääkohdista. Eli vaikka KonMari -metodin ajatuksesta jossain määrin kiinni saisi, niin mielestäni monet olennaiset detaljit jäävät kokonaan pimentoon, eikä oma mieli lähde yhtä kokonaisvaltaisesti mukaan kuin kirjoja lukiessa.

Ymmärtääkseen metodin toimivuuden täysin, suosittelen siis ehdottomasti lukemaan Marie Kondon kirjat. Ei kannata tyytyä laiskuuttaan pelkän sarjan seuraamiseen, sillä tässä piilee ansa. Jos ei jaksamista löydy edes reilun 100 sivun kirjan läpikahlaamiselle, niin epäilen vahvasti löytyykö jaksamista oman koko kodin tavaramäärän perusteelliselle läpikäymiselle, kierrättämiselle ja säilytettävien uudelleen järjestelylle.

"Se on tilan luontia ja ilon tuntemista."

Sarjassa nähty metodi on verrattavissa pikadieettiin. Siinä laitetaan ihmiset raivaamaan kotinsa todellista pikavauhtia, kun jo kuukauden aikana pitäisi tulla valmista. Kysynpä vain kuka työssäkäyvä, tai varsinkaan perheellinen aikuinen ehtii ja jaksaa käyttää kaiken valveillaoloaikansa töiden ohella järjestelyyn montaa viikkoa. Kuitenkin kirjoissa Marie kehottaa paljon lempeämpää tahtiin, jotta pääsee oikeasti tekemään asiat kunnolla. Muistelen, että siinä neuvottiin ihmistyypistä ja tavaran määrästä riippuen projektin ottavan aikaa parista kuukaudesta jopa vuoteen. Näin myös oma pääkoppa pääsee prosessiin paremmin mukaan ja järjestelmällisestä elämäntavasta tulee varmemmin pysyvä. Voisin kuvitella, että jos raivauksen tekee liian nopeasti itseään kunnolla kuuntelematta, niin järjestys saattaa pysyä jonkin aikaa, mutta jossain vaiheessa levähtää taas. Tai sitten tavaroitaan ei osaa vielä todella valita huolella ja siistiminen jää sitä kautta puolitiehen.

Ja hahmottaakseen, millaisen määrän tavaroita koko prosessin aikana tulee kahlanneeksi, niin joissakin tilastoissa esitettiin suomalaiskodeista löytyvän keskimäärin satatuhatta tavaraa. Ei mikään pieni määrä kuukaudessa katsottavaksi. Jenkeissä vastaava luku taisi olla 300.000, eli tuo kuukauden tahti on vaatinut todella aikaa ja voimia. Voin kokemuksesta kertoa, että jo yhdenkin lapsen perheessä käytin koko kodin järjestelyyn kuukausikaupalla aikaa. Tuntui siltä, että tein todella paljon hommia vaikka tuolloin äitiyslomalla olinkin. Kyllä se vaan koko omaisuutensa läpikäyminen aikaa ottaa ja jossain vaiheessa voi jo iskeä kisaväsymyskin. Taisin tehdä järjestelyä aina joinakin kuukausina enemmän ja toisina taas lepuutin kokonaan järjestelyistä. Kaiken kaikkiaan projektiin meni itselläni noin vuoden verran.

"Sillä pääsee askeleen lähemmäs ihanteellista elämää."

Tähän loppuun haluan kehua kuitenkin sarjaa vielä parilla sanalla, sillä tykkäsin silti siitä monilta osin vaikkei se kirjoja päihitäkään, kuten tässä postauksessa nyt arvioin. Ensinnäkin Marie vaikuttaa ihanalta, aidolta ja todella asialleen omistautuneelta tyypiltä. Eli aivan oikea nainen hommaansa ja piristää kenet hyvänsä tuolla fyysisesti pienellä, mutta läsnäololta suurella ja tanssahtelevslla olemuksellaan. Hän tuntuu myös todella kuuntelevan asiakkaitaan, sillä sarjassa nähdään hänen poikkeavan omasta metodistaan joidenkin kohdalla, jotta homma saadaan toimimaan kyseiselle tyypille parhaaksi katsotulla tavalla. Sarjaan on myös kuvattu kivasti eri tilanteissa olevia ihmisiä ja heidän kotejaan, joten jokainen löytää helposti jonkun samastuttavan.

Sekin oli hauska huomata, että Jenkeissä todella tilanne on aivan päälaellaan meihin suomalaisiin nähden tuossa tavaran määrässä. Siellä tuntui pelkkään autotalliin uppoavan vähintäänkin sen verran kamaa, mitä keskimäärin suomalainen omistaa yhteensä. Ohjelman katsottuaan voi Suomessa asuva huokaista helpotuksesta, sillä lähtötilanne voi olla sama, mitä Jenkeissä oli se raivattu koti. Ei siis mitään tekosyitä etteikö pystyisi samaan projektiin, kun kerran suuremmatkin hamsterit saavat kotinsa kuntoon ja elämänsä järjestykseen.

Antoisia hetkiä kirjojen ja/tai sarjan parissa, mutta toivottavasti ainakin kirjojen! 😉

img_3576