Lastenvaatteiden ja tavaroiden kiertokulku

Lapsiperheissä päänvaivaa aiheuttaa takuulla jatkuva vaatteiden, lelujen ja muiden lastentarvikkeiden virtaaminen kotiin ja se miten lapsen kasvaessa osa tavaroista jää  hyvinkin nopeasti pieneksi tai käy muutoin tarpeettomaksi. Miten pitää tavaramäärä edes jokseenkin hallussa, jotta kaapit pysyät järjestyksessä ja tavarat ylipäätään niille mietityissä paikoissa, eikä hujan hajan lattioilla ja nurkissa. Tähän ongelmaan haluankin pureutua tarkemmin ja tuoda ajatuksiani esiin erilaisten lastentarvikkeiden kierrätyksestä. Itselläni on noin 1,5 vuoden kokemus lapsiperhe-elämästä näin vanhemman näkökulmasta, mutta uskon tässä ajassa jo jotain siitäkin oppineeni. Myös omasta lapsuudesta säilyneiden tavaroiden kautta on tullut aihetta pohdittua yksi jos toinekin kerta, ja tehtyä hyviä havaintoja niistäkin.

Lastenvaatteet

Meillä ei kolmen lapsen perheessä ollut vanhoja vaatteita juurikaan jemmailtu tuleville sukupolville. Alkuun harmittelin, ettei omasta lapsuudesta ollut säilynyt vaatteita, kunnes asia tuli puheeksi siskoni kanssa, jolta löytyikin pari potkupukua. Melko lumppuisilta vanhat veluuripuvut tuntuivat kolmen lapsen käytön ja 30 vuoden säilömisen jälkeen. Hauskat kuvat tuli toki napattua pojasta samassa asussa kuin äitinsä vauvana. Muuta käyttöä en puvuille enää nähnyt, sillä haluan pukea lapseni kivoihin tämänpäivän vaatteisiin. Olipa hyvä siis, ettei vaatteita ollut kasapäin säilössä – olisivat vain lojuneet pitkiä aikoja varastoituna ja tilaa viemässä, päätyen lopulta kuitenkin  roskiin.

Moni ihanista lastenvaatteista vähänkään innostunut vanhempi  varmasti tuskailee siinä, mitä kaikkea säästää ja mitä laittaa suosiolla kiertoon. Täytyy myöntää, etten itsekään millään haluaisi luopua niistä ihanimmista vaatteista, jotkut kun ovat aivan uudenveroisia vielä. Loogisesti ajatellen lähes kaikki on parasta kierrättää mahdollisimman nopeasti pois kaappeja valtaamasta. Tällöin myynnissäkin voi saada vielä jonkun roposen takaisin, jos siihen ryhtyy. Toki nopein keino hankkiutua eroon vaatteista on antaa ne tutuille tai viedä kierrätykseen. Omia kokemuksia peilaten on nyt helppo todeta, että olivathan ne muutamat säästetyt vaatteet auttamatta liian vanhoja ja ankeita uudelle tulokkaalle puettavaksi. Turha siis itsekään lähteä oman lapsen vaatteita sillä ajatuksella säilömään, että mahdollinen lapsenlapsi niitä joskus voisi pitää.

Minusta ainoa järkevä syy isomman vaatepinon säilytykselle on se, että niitä haluaa käyttää mahdolliselle pikkusisarukselle. Ei silti kannata säilöä kaikkea mahdollista, sillä takuulla uusi vauva jotain ihan omiakin saa. Tai jos välissä kuluu vuosia, niin varastoidut vaatteet voivat tuntua jo muuten vaan nuhjuisilta. Jos haluaa olla säästäväinen, niin varsinkin vauvoille löytyy kirppareilta aivan uudenveroistakin vaatetta edullisesti, joten senkään puolesta kaikkea ei välttämättä tarvitse säilöä. Ja on mietittävä myös, haluaako pukea tytön kaikkiin mahdollisiin isoveljensä vaatteisiin tai toisinpäin. Itse ainakin koen osan vaatteista jollain tapaa ”poikamaisemmiksi”, mitä en tytöllä näkisi, jos sellainen olisi. Tämäkin kannattaa pitää mielessä säilytysasioissa, jos on tilanpuutetta muutenkin, eikä ole aivan sataprosenttisesti sukupuolineutraalin linjan tyyppi lapsensa vaatettamisessa.

 

Laitoin juuri suurimman osan pojalta pieneksi jääneistä vaatteista itsepalvelukirpparille, jotta pääsisin kätevästi isommasta kasasta kerralla eroon. Olin jaotellut pitkin vuotta vaatteita säästettävien ja kierrätettävien laatikoihin odottamaan sopivaa hetkeä ottaa kirpparipöytä. Lopulta kiertoon päätyi myös moni säästettävien laatikkoon jemmattu vaate, kun katsoin niitä taas uusin silmin. Aika tekee hyvin tehtävänsä ja kuukausia myöhemmin sama vaate tuntuukin jo paljon merkityksettömältä kuin sillä hetkellä, kun se oli juuri ollut lapsen päällä. Mietinkin mielessäni, että onhan pojasta kuvia, missä näkyy kaikki ne kivat asutkin muistoina ja sekin ajatus vahvisti kierrätyspäätöstä. Kannattaakin antaa pieni lisäaika itselleen, jos on liian tunteellisella päällä vielä sillä hetkellä, kun jokin vaate juuri jäi pieneksi. Sitä säästettävien laatikkoakin voi siis aika ajoin tutkailla uudelleen kriittisemmin. On myös hyvä pitää jokin konkreettinen sääntö mielessä, esim. ”kaikkien säilöttävien vaatteiden tulee mahtua äitiyspakkauslaatikkoon”, jottei homma karkaa aivan käsistä.

Toki näissä asioissa meitä on moneen junaan ja helpolla pääseekin, jos ei niin välitä ovatko sukat saman sarjan raitaa paidan kanssa, tai löytyykö piposta ja takista varmasti samoja sinisen sävyjä. Tunnustan olevani siitä toisesta ääripäästä, joka mätsää omatkin vaatteet ja asusteet joskus neuroottisestikin, joten minulle se tietty tarkkuus on luonnollista lapsenkin vaatteissa. Vaikka ei niin innoissaan väreistä ja sellaisesta olisikaan, niin tuon tila-aspektin vuoksi kannattaa silti miettiä tarkkaan, missä määrin mitäkin kampetta on fiksua säilöä ja kuinka pitkään. Takuulla jotain jää käyttämättä, jos kaiken säilöö.

Lastentarvikkeet

Lastentarvikkeissa käyttäisin samaa logiikkaa kuin vaatteissakin, mutta niissä ehkä vielä rankemmalla kädellä karsisin vanhoja jo käytöstä poistuneita eteenpäin laitettavaksi. Toki tietyt perustarvikkeet on hyvä säästää pikkusisarukselle, mutta jos ei toisen lapsen yrittämistä ole vähään aikaan edes harkitsemassa, niin lienee järkevämpi kierrättää ainakin ne isoimmat tarvikkeet. Varsinkin, jos niiden säilyttäminen tuottaa jo muutenkin tilaongelmia voisi käydä tarkemmin läpi, mitkä ovat kriittisimpiä pitää ja mistä luopuisi. Joissakin lastentarvikkeissa kyse on myös turvallisuusseikoista ja 10 vuotta vanhaa turva-istuinta ei välttämättä edes enää haluaisi käyttää, joten tämäkin on hyvä pitää mielessä kun miettii mitä kaikkea säilöä seuraavaa varten.

Lastenvaunuissa on nähdäkseni käyttöäkin sen verran paljon omasta takaa, ettei kierrätys enää tunnu kovin pahalta vaihtoehdolta, kun rahoille on ehtinyt tulla vastinetta. Sen sijaan vähemmälle käytölle jääneissä kalliimmissa tarvikkeissa ymmärrän hyvin empimisen. Niitäkin voi olla järkevämpi kaupata eteenpäin kuin säilyttää, jos ei tulevasta käytöstä ole mitään takeita. Oli tarvike mikä hyvänsä, niin käytetyt rahat ovat ikään kuin ”uponneita kustannuksia” taloustieteen termein, eikä niistä todennäköisesti saa takaisin kuin murto-osan – lähempänä ostopäivää taatusti paremmin kuin vuosien päästä. Loputon säilyttäminen ei siis tuo menetettyjä rahoja takaisin ja jos käyttöäkän ei enää tule, niin mitäpä hyötyä säilyttämisestä jää.

Tarvikkeista voi luopua melko lailla kokonaan sitten, kun niiden käyttö on omien lasten osalta tullut tiensä päähän. Mitäpä vanhoilla tuteilla ja kulahtaneilla harsoilla enää kukaan tekee, joten roskiin joutavat. Tarvikkeet muuttuvat vielä vaatteita enemmän vuosien mittaan, eikä sellaisia kannata säilytellä jälkipolville. Yhtenä esimerkkinä voisi olla erilaiset urheiluvälineet. Kukapa haluaisi hiihtää jollain 30 vuoden takaisilla suksilla enää nykypäivänä. Kyllä ne uudenmalliset tuntunevat huomattavasti toimivammilta ja monot mukavammilta jalkoihin. Joissakin tarvikkeissa voi olla parempi laittaa ne aivan toimivat ja ehjätkin kiertoon, kun näin loogisesti ajattelee.

img_9761
Vaikka näiden kärryjen väreihin ja tuohon riikinkukkopehmusteeseen palavasti rakastuinkin, niin laitan takuulla molemmat kierrätykseen jälkikasvun kasvettua.

Lelut ja kirjat

Lelut ja kirjat ovat varmaan ainoa kategoria, missä on mielestäni ihan ok säilyttää pidemmänkin aikaa joitakin tavaroista. Leluissa ja kirjoissa on nimittäin sellaisia tiettyjä klassikkoja, mistä lapset pitävät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Nyt oman lapsen saatuani huomaan, kuinka samat junaradat ja legot pitävät edelleen pintansa, ja lastenkirjoissakin näyttää olevan niitä samoja tuttuja hahmoja, mitä omassakin lapsuudessani oli. Siltikin kannattaa malttaa hieman mieltänsä, eikä varastoida älyttömiä määriä leluja ja kirjojakaan enää omien lapsien kasvettua, sillä varmasti ne omat lapsenlapset saavat aikanaan riittämiin omiansa ja nämä vanhat toimivat lähinnä mummolassa viihdykkeenä.

Itse ajattelin, että säilytän sitten aikanaan vain joitakin em. klassikkoleluja ja muut saavat lähteä kierrätykseen, kun niillä leikkimiset on ohi. Omasta lapsuudesta tallessa on mm. iso nukketalo, mikä tilattiin Englannista asti. Se olikin vuosia rakas harrastus ja sitä sisustettiin niin ulkomaita myöten haalituilla kalusteilla kuin kotona askarrelluilla tauluilla yms. tavaroilla. Tiedä häntä saadaanko se vielä joskus entiseen loistoonsa – jos ei oma jälkikasvu siitä innostu, niin ehkä sitten eläkeläisenä palaan harrastukseni pariin, se kun ei edes ole mikään pikkulasten lelunukketalo vaan sellainen, mitä tosiaan jotkut aikuiset pitävät myös harrastuksena. Tuon talon olen siis ehdottomasti halunnut säästää, vaikka se tilaa hiukan viekin. Pointtina siis se, että joskus jokin ”aarre” voi kyllä viedä tilaakin, mutta se jos se on ainoa säilytettävä asia, niin ei se sitten ole haitaksi. Toisin kun jos säilöisi kymmenen muuta vastaavankokoista lelua, niin niistä muodostuisi jo ongelma.

Kirjoissa vierastan suuren määrän säilömistä ylipäätään, kun meillä on toimiva ja hyvä kirjastolaitos. Niissäkin siis sama linja, että maltillisen määrän klassikkoja saatan säilyttää, mutta en missään nimessä hyllytolkulla. Miehelläni oli säilössä lapsuudesta Pikku prinssi -kirja ja itselläni Tuhannen ja yhden yön tarinat sekä pari muuta vastaavaa klassikkoa. Eli ihan sopivassa määrin, kun mitään en osannut kaivata lisää. Meillä poika on järsinyt jo nyt monista vauva/taaaperokirjoistaan kulmia niin, että tuskin mitään puolirikkinäisiä etenkään haluan säästellä sitten, kun niitä ei enää lueta. Helppo sitten aikanaan todeta tällaisten tavaroiden todella kuluneen loppuun, kun niitä laittaa pois.

Suosittelen laittamaan roskiin ainakin kaikki rikkinäiset ja toimimattomat, selvästi tahriintuneet, eripariset, tai muutoin huonoksi menneet tavarat, joita ei enää itsekään voisi käyttää. Kierrätykseen taas voi laittaa kaikki sellaiset tavarat, mitkä ovat ehjiä ja siistejä, ja mille voi vielä nähdä jatkossakin käyttöä, vaikka itse niistä luopuukin.

img_1475

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s